Mielikuollut (seuraa minua kadotukseen)
Kognitiotieteilijät työskentelevät kovasti rakentaakseen mielen teoriaa, joka sallisi nähdä ihmismielen osana maailmanpeliä. Subjekti halutaan saada näyttämään osalta sitä kausaalijärjestelmää, jonka katsotaan määrittelevän kaikkea todellisuutta.
Markkinajärjestelmän hyödykekeskeisessä todellisuudessa kasvaneet pseudorationalistit pelkäävät kaikkea muuta kuin etäpalvelinelämää. Vain hyödykkeeksi määritelty ihminen on hallittavissa. Vain objekti on kaapattavissa, kahlittavissa ja kytkettävissä. Mieli, joka ei ole osa sovinnaista talous- ja luonnontieteellistä maailmanpeliä, ei ole olemassa. Mieltä ei ole olemassa, mikäli sitä ei ole kytketty. Pelokkaan etäpalvelineläjän kannalta kaikki on tyhjää, jota ei ole kytketty. Vain ideologis-materialistisen interpellaation kautta subjekti legitimoituu olemassaolevaksi. Vallitsevassa kapitalistis-luonnontieteellisessä verkossa arvo lasketaan rahassa ja kategorisessa selväpiirteisyydessä. Toisin sanoen kytketty mieli legitimoituu olevaksi saadessaan rahallisen arvon (työntekijyys/kuluttajuus) ja selkeän kategorian (biologiset/kognitiiviset ominaisuudet).
Sillä hetkellä, kun kognitiotieteen katsotaan saavuttaneen päämääränsä, mieli kuolee. Markkinoiden lait, logiikan säännöt, fysiikan lait ja muut pseudorationaaliset dogmirakenteet on silloin kanavoitu pelastamaan ihminen mielettömältä mielekkyydeltään. Kun maailman ja mielen välillä ei enää katsota olevan rajaa, mieli sulautuu osaksi taipuisan relativistiseksi ruoskittua ja uusiin luonnontieteellisiin panssareihin suljettua maailmaa. Sillä hetkellä Hegelin, Darwinin ja Marxin kiihdyttämä sekä teollistumisen, maailmansotien ja luonnontieteiden tuottama totaalisen evoluution projekti on tuhonnut ihmisen. Tämän jälkeen ainoa mahdollinen todellisuuden kannalta merkityksekäs akti on keinoälyn rakentaminen kybertodellisuuteen. Siinä vaiheessa on olemassa vain Baudrillardin synteettinen ja simulakruminen neljäs kuva.
Silloin subjekti on vihdoin kuollut ja mielestä on tullut mieliaivon muodossa -- miten ironista! -- objektiivisesti totta.
Markkinajärjestelmän hyödykekeskeisessä todellisuudessa kasvaneet pseudorationalistit pelkäävät kaikkea muuta kuin etäpalvelinelämää. Vain hyödykkeeksi määritelty ihminen on hallittavissa. Vain objekti on kaapattavissa, kahlittavissa ja kytkettävissä. Mieli, joka ei ole osa sovinnaista talous- ja luonnontieteellistä maailmanpeliä, ei ole olemassa. Mieltä ei ole olemassa, mikäli sitä ei ole kytketty. Pelokkaan etäpalvelineläjän kannalta kaikki on tyhjää, jota ei ole kytketty. Vain ideologis-materialistisen interpellaation kautta subjekti legitimoituu olemassaolevaksi. Vallitsevassa kapitalistis-luonnontieteellisessä verkossa arvo lasketaan rahassa ja kategorisessa selväpiirteisyydessä. Toisin sanoen kytketty mieli legitimoituu olevaksi saadessaan rahallisen arvon (työntekijyys/kuluttajuus) ja selkeän kategorian (biologiset/kognitiiviset ominaisuudet).
Sillä hetkellä, kun kognitiotieteen katsotaan saavuttaneen päämääränsä, mieli kuolee. Markkinoiden lait, logiikan säännöt, fysiikan lait ja muut pseudorationaaliset dogmirakenteet on silloin kanavoitu pelastamaan ihminen mielettömältä mielekkyydeltään. Kun maailman ja mielen välillä ei enää katsota olevan rajaa, mieli sulautuu osaksi taipuisan relativistiseksi ruoskittua ja uusiin luonnontieteellisiin panssareihin suljettua maailmaa. Sillä hetkellä Hegelin, Darwinin ja Marxin kiihdyttämä sekä teollistumisen, maailmansotien ja luonnontieteiden tuottama totaalisen evoluution projekti on tuhonnut ihmisen. Tämän jälkeen ainoa mahdollinen todellisuuden kannalta merkityksekäs akti on keinoälyn rakentaminen kybertodellisuuteen. Siinä vaiheessa on olemassa vain Baudrillardin synteettinen ja simulakruminen neljäs kuva.
Silloin subjekti on vihdoin kuollut ja mielestä on tullut mieliaivon muodossa -- miten ironista! -- objektiivisesti totta.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home