Käsitän
Iho kihertää
kädessä
pieni kiertää. Turhan
pieni ja
se
peittyy poimuihin. Nahka käy herkäksi
eikä
vastaa. Vastustan
nahkaa. Vastaa.
Kirjailtu nahka
kiristää kohdista. Katson
kauniissa valossa. Valossa
pieni käy
polttamaan. Pieni myös piirittää.
[Runotorstain tämänviikkoinen aihe on kädet.]
kädessä
pieni kiertää. Turhan
pieni ja
se
peittyy poimuihin. Nahka käy herkäksi
eikä
vastaa. Vastustan
nahkaa. Vastaa.
Kirjailtu nahka
kiristää kohdista. Katson
kauniissa valossa. Valossa
pieni käy
polttamaan. Pieni myös piirittää.
[Runotorstain tämänviikkoinen aihe on kädet.]
posted by theokratie | 16.6.06
7 Comments:
En voi sanoa, että täysin KÄSItän, mutta käsi ottaa ja antaa tietoa ja silloin käsitän.
Kaikkea en käsitä, mutta kädethän käsittävät kaiken ihollaan, näkevät tunnistaen muodot. Siitäkö kyse?
Käsi käsittäjänä? Kuulostaa hyvältä teorialta.
En osaa itse tarjota runostani johdonmukaista tulkintaa, vaikka säkeet ja sanat tuntuvatkin olevan olennaisella tavalla oikeilla paikoillaan. Tämä muoto, rytmi ja sanotut sanat tuntuvat tavoittavan minussa jotain tärkeää, hankalasti osoitettavaa ja hetkessä
muuttuvaa. Tuotan runossa minulle tyypillistä abstraktia muodostelmallisuutta sitoen sitä samalla käden ideaan ja fysiologiaan.
Kyllin hämärää?
Luin tuon aika monta kertaa.
Aika vaikeasti aukeavaa, mutta edellä olevan selityksen jälkeen jätän rauhassa omat mielikuvani eloon.
Onko sellaista olemassa kuin käsiterunous? (vrt. käsitetaide)
Hämärää on.
Olen itsekin ajatellut käsitettä käsiterunous. En ole muistaakseni törmännyt siihen missään. Terminä se tuntuu kyllä soveliaalta kuvaamaan ominta tapaani lähestyä runoutta.
Minun on vaikea ilmaista sisäisyydessäni keskeiseksi kokemaani konkreettista abstraktiutta, koska kieli itsessään sumentaa abstraktin ja konkreettisen välisen suhteen. Koen pystyväni näissä "käsiterunoissa" ilmaisemaan suorimmin tätä kokemisentapaani.
Hmp. Sekoillaanpa vielä vähän, merkityskenttiä karkeuttaen.
Runossa pieni jää abstraktiksi, vaikka onkin hyvin toimelias. Käsi on nahkoineen, poimuineen ja kiristymisineen konkreettinen, kehollinen. Suhde herkkään nahkaan on poliittinen, vaatelias. Pieni reagoi tapaani katsoa ja vastaa siihen, mihin käsi/käsityskyky ei itsessään vastaa. Pieni on enemmän kuin pieni, koska se pystyy piirittämään.
Pidin runon rytmistä ja tavasta jolla lauseet 'toistuivat'.
Lissää tällästä!
Kiitos, kiitos. Lisää on luvassa aina, kun Runotorstain aihe sattuu sytyttämään.
Lähetä kommentti
<< Home