Seksiä.

Joskus toiste. Miten vitsikästä! Enkä aio edes kirjoittaa Viriliosta, vaan postitan vain linkin Mari-beiben mulle pistämään vaivoin hupaisaan kaksi- tai kolmitasoiseen viihdesykliin.

Vadertrix on ensin enintään ihan hupaisa, sitten tylsä, sitten hervoton. Lopulta siitä tulee narkoottinen.

Hassusti heiluva, pikselöitynyt Neo-Vader yhdistettynä reippaaseen versioon pimeän puolen tunnarista luo ihan-hupaisuutta. Se ettei mitään uutta meinaa tapahtua laimentaa homman tylsyyteen. Hervottomuus on ensimmäinen askel tiellä kohti riippuvuussuhdetta. Kiertävä kamera on impulsiivisen vangitseva. Tutun ja rakkaan musiikin toistuminen luuppina sekä tutun ja rakkaan visuaalisen kohtauksen toistuminen sen kanssa epätahdissa luovat puuroisesti kerrostuvan esteettisen ja semanttisen kopiohumalan. Lisäksi Vaderin pärstä pistää käyntiin epäonnisen yrityksen assosioida klippi erilaisiin Tähtien Sodan kohtauksiin, josta seuraa potentiaalisesti hassua.

Aivan riemastuttavaa on myös se, että joillain teinifoorumeilla on tosissaan keskusteltu siitä, mikä vaikutus tämän klipin katsomisella on tasapainoaistiin tai terveyteen. Kai jos tämän yrittää katsoa loppuun asti, niin jotain haittavaikutuksia voikin ilmaantua, kuten verihyytymiä pakaroihin.

Lupaan kyllä kirjoittaa seksistäkin -- kyseessä on toki kiihottava objekti. Ja Viriliolla on oma aikansa. Älä nyt hätäile! Sotatilassako eläisin? Ai niin, toki aion pohdiskella myös sinun olemassaoloasi, kuten taannoin lupasin. Joten paljon hurvittelua on tiedossa. Stay tuned! (Viittaan edelliseen kertaan, kun käytin tätä lausetta. Alkaako nuoleskeleva lukijavihani ärsyttää minua? Entä leppeä kirjoittajavihani? Ei ihan heti ainakaan.)